Nyt on tukeva paketti. Maistuu.

No huh, mistäs sitä alottais.. Voin kertoa, että sen äärettömän määrän oluita juoneena, tämä oli kaikista äärettömyyksistä se, joka sai tämän paatuneimmankin litkijän yllättymään tavalla, joka vetää vertoja jopa Alfred Hitchcockin lintuja ensikertaa katsovalle. Edelleenkin jo hetki tästä nautinnosta matkalla takaisin Lahden panimolta Riihimäelle, itseltäni kyselen, mitä se tämä oli. Tämä ei ole enää olutta, tämä on taidetta. Teos, jota muistelen vielä pitkään, samalla haaveillen että tuon oluen System of a Downin saisi yhä uudelleen kielen kärkeäni kutittelemaan. Saanhan niin, saanhan? Kiitos Lahti, kiitos Teerenpeli.

Tämä yllätti! Tällaista makumaailmaa en ole aiemmin kokenut. Tässä onnistuu maistumaan bourbon, makeus ja olut. Mestariteos. Jokaisella siemaisulla löytää jonkun uuden mahtavan maun. Erittäin herkkua. Ainoa asia joka jäi tässä harmittamaan on se ettei ole enempää. Tämä ei ollut vain olut. Tämä oli taidetta.

Hyvä ja vahva tynnyrissä kypsytetty

No on tuhti ja viskinen

Whisky ihmisen semimakea namijuoma, vaikka tukevan aterian jälkkäriksi niin kuin nyt.

On kyllä hyvän makuinen. Viskitynnyri tuoksuu ja maistuu. Pehmeä. Hennon savuinen. Vähän marjamaisuutta. Prosentit ei tule yhtään läpi. Ihana viskin en puutynnyri maistuu suussa pitkään. Parasta lahessa