Noniin, taas jatketaan jo tutuksi tulleella vehnäolut linjalla. Oliskohan tämä nyt joku lähemmäs 20 vehnäolut.. pitääpä tarkistaa myöhemmin. Tänään uunilohta ja perunoiden kanssa testissä Salsalainen Weihenstephaner Vitus. Heti täytyy sanoa jo ensi puraisusta, että nyt ollaan hyvän vehnäoluen äärellä. Tuoksu hieman banaanisen vehnäinen ja väriltään samea. Runko on ennen kaikkea vankka ja seisoo omilla jaloillaan. Maku jopa niin vahva ja täyteläinen, että tuntuu kielen päällä jo vanukkaalta. Eli raskas maku kielen päällä, mutta kuitenkin soljuvasti valuva. Hyvin eleganttinen jopa. Maussa myös hieman makeutta ja banaanisuutta kuten tuoksussakin. Humalointi osunut hyvin nappiin, ei tuu läpi, vaikka 7,7%. Ei se kevyin ”kesäterde” juoma, mutta ei sen tarvitsekaan. Sopii hyvin syksyn ruskan jälkimaininkeihin ja maussa jo talven odotusta. Vehnää taisi olla reilusti, koska kahden sormen paksuinen vaahtokukka. Yksi parhaista Saksalaisista, jota olen maistanut. Jäipä ilonen mieli, vaikka susijengi ei nyt mitalia saanutkaan.

Pehmeä runsaasti vaahtoava vehnäolut. Maussa hieman banaania.

Erinomainen festbier maailman vanhimmalta panimolta. Maltainen runko, mukava 5.8 ABV, ei liian vahva. Baijerissa osataan tämä helles -oluen juhlavampi versio.