Hunajainen happomarja mead. Ensi puraisu tähän kategoriaan, ja tämä ainakin vaikutti mukiin menevältä.

Aika karamellinen tuoksu. Suutuntuma hiilihappoinen, kevyt ja hieman alkoholinen. Runko pettää. Maussa makeutta, karamelliä, alkoholia, mallasta ja tammea. Tämä brittityyli on parhaimmillaan, kun alkoholit on siellä jossain vitosen tienoilla. Näin jytynä menee helposti tyylin idea ohi. Varsinkin kun runko on selvästi siellä kevyempien versioiden tasolla.

God ipa med smak av granskott. Väldigt speciell.

Eilen hörpitty tortillojen kera. Rapaisen ruskeaa olutta runsaalla vaahdolla. Tuoksusta selvästikin erottaa kuusenkerkät. Lisäksi rukiisuutta ja pientä makeutta humalalla säestettynä. Suutuntuma täyteläinen. Maussa ruista, pihkaisuutta, kuusenkerkkää, humalaa ja aavistus leipäistä & siirappista makeutta. Lämmetessä makeus korostuu. Jälkimaussa kuusenkerkkää sekä katkeroa. Kuusenkerkät ehdottomasti plussaa maussa, mutta ei tämä nyt mitään suurempia riemunkiljahduksia aiheuttanut. Ehkä tähän olisi voinut jotain hedelmäisyyttä kylvää lisää joukkoon.. Muistelisin, että nämä Nööskeriltä aiemminkin maistamani oluet olivat samankaltaisia maun suhteen ja selkeä panimon oma maku erottuu. Saattoi nyt myös osua fiiliksen puolesta väärän saumaan tämä, mutta nyt tähän paikkaan tämä(kin) on sarjassa "ihan juotava, mutta eipä oikein muuta".