Vois olla kirpeämpiki. Juotavaa kyllä.

Vahva paahteisuus, kahvisuutta, ja tummasuklaisuus.

Kelpo jälkkäri kaapin perukoilta. Kuivaan kääntyvä, sopiva makeus ja paahde. Paksuhko. Näillä volteilla helppo.

Ihan jeppis kamaa, menee helposti alas. Kivan kirpsakka.

Kuulosti paremmalta kuin on. Sitruksinen, vanilja löytyy myös ja kirpeä. Kuitenkin jää paljon puuttumaan.

Tipat on omia suosikkeja, mutta ne on myös haastava laji koska näin vahvassa oluessa tasapainon löytäminen vaatii taitoa. Tässä uudessa Coolheadin tapauksessa siinä ei ole ihan onnistuttu. Kaadettaessa näyttää siltä miltä pitääkin, olut on täysin samea ja jopa "paksuhko". Vaahto katoaa aika pian, mutta niin se tahtoo näissä tehdä. Tuoksu on intensiivinen, melko makea. Hedelmäistä, jopa sokerista aromia käy nenään. Toki taustalla on myös tymäkkä humalointi ja jonkin verran alkoholia. Maku on samaa linjaa, makeus hallitsee vähän liikaa ja tasapaino on hukassa. Kyse on vielä varsin tuoreesta tavarasta joten olisin kaivannut humaloinnille selvempää makua. Alkoholi tuntuu mukana koko ajan. Jälkimaku on odotetusti katkera, hiukan sitruksinen. Lämmin tunne jää suuhun lopuksi.

Kaunis vaahto, ihan vaahtokukkakin pysyy. Greippi, raikkautta. Näin länsirannikkolaisena on pakko arvostaa tätä!