Ei tähän suuhun sitten ollenkaan.

Ei vikoja, ei puutteita. Sitä parempaa ipaa.

Sen verran tässä on Himon oluiden arvosteluita tullut luettua (kiitos mm Wexin) ,että oli ihan pakko poiketa itsekin. Myymälässä tuli vähän karkkikauppa fiilis, kun väsynyt matkaaja näki kahdeksan erilaista olutta. Noh mukaanhan ne lähti. Lasiin kaatuu lähes musta olut ja jestas tuo beige vaahto on kaunis. Tuoksussa vaniljaa ja mallasta. Maku itsessään on itselleni erikoinen. En oikein tiedä missä kulkee stoutin, tumman lagerin ja Black ipan rajat. Myönnän, hitto mikä amatööri. Pitäis vaan tinata koffia. Maussa vanilja ottaa vahvimman otteen, mukana oleva kookos hieman vie omaa fiilistä (toim.huom inhoan kookosta), vienoa hedelmäisyyttä, hieman paahteisuutta ja kuivaa nokisuutta. Jotenkin olisin kaivannut katkeroisuutta menoon mukaan. Himo on kyllä kova: laadukas Black ipa ja sitten pidän heidän omanlaisestaan tölkkien ulkoasusta. Ai niin, olkoon tämä malja päivälle jona pari vuotta sitten lakkasin olemasta yksinkertainen isä, päivälle jolloin minusta tuli kaksinkertainen isä, Juniorille 🍻 Ps sahtia ei näkynyt, joten palaan pelipaikalle toistekin.

Komean keltainen väri. Tuttuja HIMOn makuja taustalla. Kauhean vaisu kokonaisuus ja kuivahko jälkiliuku.

Maltaisuus pääosassa, taustalla hieman ruohoisuutta. Hieman kuivahko jälkimaku. Saunajuomana tölkistä.

Onhan tämä makuelämys…hyvä sellainen. Mango tuo makeutta, karpalo hieman happamuutta. Pisteenä i’n päälle todellakin salmiakki. Tölkistä…pohjaonginnan ja verkkojen tarkistuksen jälkeen.

Noin vahvaksi olueksi todella hyvä. Jatkoon.

Makea soria pikku hedelmää..

Tämä on ihan kelpo pilssi.

Utuisensamea, keltainen olut. Tuoksu kukkainen, mausteinen. Maku hedelmäinen, viljainen, mausteinen. Yllättää positiivisesti - hedelmäinen, raikas ja prosentit kivasti piilossa.