Iisalmelaisen Sotamarsalkan saattelemana saapui löylyyn portugalilainen olut, jonka nimi tuo mieleen kadonneen kiinalaisen merikontin. Suoraan tölkistä nautittuna tarkkaan kalibroidut aistit haistavat hedelmäisen tuoksun, kun tölkki sihahtaa kiukaan kanssa kilpaa. Makuhan on kuin olisi Super Mariona taikametsässä, ensin poimitaan pari voimaa antavaa persikkaa, sitten väistetään vihollisia nurmikkoa ryömien, niin että suuhun tarttuu nurmisuutta. Katkeroisen sekoilun jälkeen Luigin kanssa, suun valtaa katkeroisuus ja Prinsessalta poimittu greippi. (Vai poimiko Mario Prinsessan kuin greipin?). Trooppisen metsän läpi juostuaan Marion kielen päällä pyörii trooppinen hedelmä ja sitrus. Okei, ei olisi pitänyt nielaista sitä autotallin lattialta edelliseltä asukkailta jäänyttä pilleriä, tää olut on hyvää poretta.

Kalenterin #1 luukku #18. Keskitäyteläinen suutuntuma. Persikkainen ensipuraisu. Greippiä ja rypälettä. Appelsiinin vivahteita. Lopussa kohtuullisesti ruohoisuutta, ja pääseepä mallaskin hieman esille. Solid.