On tätä tullut maistettua ennenkin, silloin oli erilainen etiketti. Neste on kuparinpunaista ja sameaa. Tuoksussa oikein mukavasti kerkkää maltaan lisäksi. Maussa kerkkä tuo kyllä mukavaa ilmavuutta, havua ja sitruksisuutta. Loppumaussa on mukavaa kuivahkoa happamutta. Kokonaisuus jää melko kepeäksi kuitenkin.

Tuli käytyä Haapalalla syyskuun alkupuolella ja nyt vasta tuliaisia maisteluun. Vaarojen vaalea tarjosi järkytyksen. Kun kruunukorkin suhautti auki puski ainaki 1/3 pullosta pitkin pöytiä ja lattioita. Ei kiva, eikä hyvä startti. Viileässä kuitenki on säilytetty ja tämmönen ikävä ylläri. Lasissa noin reilu puolet siitä mitä sai pelastettua. Neste on sameaa ja vaaleankeltaista. Tuoksussa mallasta ja pilssihumalaa, ehkä hieman kukkaisuutta. Suussakin tämä kuohuaa aika rajusti. Kokonaisuus on aika makea. Mallasta reilusti, mukana myös hunajaisuutta. Loppupuolella karvaampaa ja happamampaa humalointia. Hieman keskinkertainen kokonaisuus vaikka maut on ihan jees. Kokemuksena, siivousurakka mukaan laskettuna, sellainen, ettei uudelleen kiitos.

Oikein mukava ja hennon pihkainen - kannattaa kokeilla.

Yllätti tuoksullaan. Makeahko mutta hapokas. Tämä osui. Oikein miellyttävän makuinen. Minä tykkään!

Hapokkuus voimakas tässäkin Haapalan tuotoksessa. Ehkä vie osan maustakin samalla pois. Mutta raikasta on ainakin, miedosti humaloitu kesäiseen päivään varmasti sopiva.

Hapokas, joulumainen tuoksu, mausteikas. Maussa vieno siirappi, olematta silti makea. Ihan kelpo talviolut.

Jouluinen tuoksu. Kaneli maistuu selvästi. Hapokas. Olisin toivonut hieman enemmän makeutta. Ihan hyvää tämä on mutta jäänee ainoaksi maisteluksi. Jälkimauksi jää hapokas kaneli. Plussaa erilaisuudesta.